Olen löytänyt varmaan kaikki Roxy Musicin albumit halpishintaan vinyylinä ja cd:nä. Nappasin nyt neljännen albumin Country Lifen hyllystäni kuunteluun. Suhtautumiseni Roxy Musiciin on kaksijakoinen. Roxy Music on todennäköisesti vaikuttanut jokaiseen lempibändiini. Toisaalta rakastan bändiä, mutta välillä artsyily, Bryan Ferryn laulumaneerit ja yleinen karnevalismi alkaa ärsyttää. Roxy Musicilla on monia loistavia biisejä, mutta mielestäni vain yksi loistava albumi, For Your Pleasure.
Country Lifen pahamaineinen kansi on ainakin huomiota herättävä. Nännit on ihan ok, ja nostalgisen 70-lukua, mutta joku tuossa häiritsee. Mallit poseeraavat pusikossa, ja levy on nimensä mukaisesti maalaisteemainen. Tosin suhtautuminen maaseutuun on mielestäni brittiläisen ylimielinen, mitä nyt voi odottaa Bryan Ferryn kaltaiselta ketunmetsästäjältä. Teema kuuluu useissa biiseissä letkeinä countrypianoina ja -viuluina, huuliharppuina ja pehmo-bluesrock-vaikutteina. Ne ovat elementtejä, joita en siedä yhtään. En ole koskaan kuunnellut Smokeytä, mutta pehmeimmät kappaleet kuulostavat joltain, miltä Smokey saattaisi kuulostaa. Onneksi kitaristi Phil Manzanera tuo tähän taidekouluporukkaan särmää välin jopa brutaalilla soundillaan.
Onneksi levyllä on monipuolisia biisejä, ja noin puolet on skipattavia ja puolet loistavia. Kovia biisejä ovat rokkaavat Thrill of it All ja Casanova, progressiivinen Bitter-Sweet, joka vaihtuu saksankieliseksi polkaksi, aavemainen keskiaikahenkinen Triptych, sekä suosikkini Texasille omistettu Prairie Rose, joka on inspiroinut Talking Headsin Big Countryä.
