torstai 19. heinäkuuta 2012

Human League - Hysteria (1984)


Daren menestyksen jälkeen Human Leaguella oli kovat paineet tehdä uusi hittilevy. Kolme vuotta meni ja väkisin väännettyä skeidaahan sieltä tuli. Hysterialla on kuitenkin pari kovaa hittibiisiä. A-puolen The Lebanon on paljon U2:ta muistuttava rock-biisi, joka on mielestäni yksi Human Leaguen parhaita hittejä, vaikka sanat ovat kieltämättä tönköt. B-puolella on taas enemmän Daren linjaa muistuttava Life on your own, joka toi päässäni melko usein. Näiden kahden kappaleen takia Hysteriasta voi sen pari euroa maksaa.


Aika ihana tuo Philip Oakeyn libanonilaislookki muuten:






sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Bow Wow Wow: See jungle! See jungle jne. (1981)


See jungle! See jungle! Go join your gang yeah, city all over! Go ape crazy! on albumin oikea nimi. Se kertoo, että apinakreisiä bailumusiikkia on luvassa. Bow Wow Wow on Malcom McLarenin rahastus/kohuprojekti, joka tunnetaan ehkä parhaiten I want candy -hitistä, jota nykyäänkin kuulee aika usein. Tämäkin levy toimii erittäin hyvin nykyään. Funkyssä viidakorummuttelussa yhdistettynä karismaattisen, mutta laittoman nuoren naislaulajan iloisiin ja tarttuviin laulumelodioihin on jotain simppelin ajatonta. Tästä tulee hyvälle tuulelle. Kohua aiheutti tämän levyn alkuperäinen kansi, jossa 14-vuotias Annabella Lwin poseeraa alasti. Omassa versiossani on tuo yllä näkyvä melko kiltti kansi.



tiistai 10. heinäkuuta 2012

Gearia: Korg Electribe EMX-1

Levyviemäri pitää määrittelemättömän pitkää kesätaukoa, mutta ajattelin nyt kerrankin kirjoittaa jotain kenties hyödyllistä.



Ostin joitain kuukausia sitten ylläolevan näköisen rumpukone/syntikka -yhdistelmän eli "grooveboxin". Olen tehnyt musiikkia tietokoneella jo pidemmän aikaa, mutta hiirellä ja näppäimistöllä säätäminen alkoi tuntua liikaa työltä, vaikka vain täysin omaksi huvikseni väännän biittejä. Tietty tietokoneeseen saa kaikenlaisia kontrollereita, joiden namikoita voi väännellä, mutta tehokkaampi tietokone, kontrollerit, interfacet yms. maksavat kuitenkin reippaasti enemmän kuin vajaan 500 euron Korg. Tietokoneella pystyy tekemään kaiken minkä tuollakin ja rajattomasti enemmän, mutta osa hardwaren hauskuudesta piilee juuri rajotteissa.

Electribellä vääntäminen on erittäin hauskaa ja intuitiivista hommaa. Yleensä kun alottaa tyhjästä patternista, saa noin 10 minuutissa jotain siistiä aikaiseksi. Ei tarvitse odotella koneen käynnistymistä, ohjelmien lataamista yms. Manuaaliinkaan ei tarvitse paljo koskea. Eka tuotti vähän hankaluuksia tajuta logiikka siinä, että koneessa ei ole valmiita soundipankkeja syntikoille ja tyhjät patternit ovat jossain viimeisillä muistipaikoilla. Soundejakaan ei pysty tallentamaan. Sen sijaan laitteessa on valmiina järjetön määrä valmiita paskan ja geneerisen kuuloisia patterneja. Tarkoitus on, että patterneista valitaan sopiva tyylilaji ja aletaan muokkailemaan. Itse kuitenkin poistan valmiit patternit suosiolla ja aloitan tyhjästä.

Yleensä aloitan rummuista. Electribessä on 207 rumpusoundia valmiina. Suurin osa on aika kämäsiä sellaisenaan, mutta laittamalla useampia soundeja päällekkäin, moduloimalla, kompressoimalla jne. saa ihan siistin kuuloisia juttuja. Hiphoppiin laite ei oikein sovellu pelkiltään, sillä tarpeeksi napsuvia rumpusoundeja ei saa aikaiseksi, ja jotenkin biitteihin ei saa sopivaa swingiä. Sen sijaan houseen ja kaikenlaiseen retro-syntikkakamaan tämä on passeli. Kuitenkin efektejä saa yhteen patterniin vain kolme, joten jos pistää rumpuihin vähän reverbiä (joka on muuten älyttömän paskan kuuloinen), delaytä ja equttaa ne, niin syntikoille ei jää enää yhtään efektiä jäljelle! Tästä pitkä miinus. Jostain syystä filtteriä ei voi käyttää rumpuihin.

Rumpujen jälkeen voi ruveta vääntämään bassokuvioita, ja siihen Electribe on mainio. Syntikoista saa vääntelemällä vaikka minkälaista pörinää ja huminaa aikaiseksi. Sekvensseri toimii samalla koskettimina, ja vasemmalla alalaidassa on ns. ribbon controller, jolla voi soitella erilaisia skaaloja ylös alas. Acid ja italo-henkiset bassokuviot saa helposti aikaan. Filtteri on ihan ok, ja sitä voi käyttää joko moduloinnin kautta, tai sitten väännellä itse nappeja ja nauhoittaa niiden liikkeitä. 

Lopuksi melodiat ja muut pörinät ja surinat. Syntikoita saa viisi kerrallaan patterniin. Niistä saa vaikka mitä irti mielikuvitusta käyttämällä, mutta koska laite on monofoninen, niin sointuja on hankala soitella. Sointuja kyllä saa aikaiseksi, mutta ne vievät sitten kaikki paikat. Vaikea selittää. Hyviä pädejä en ole myöskään saanut tehtyä.

Korg Electribe EMX-1 on pelkiltään melko hyvä siis syntikkapoppiin, houseen, acidiin jne. ja monet muutkin genret onnistuvat kyllä. Vehkeessä on putket, joiden tarkoituksena on antaa "analogista lämpöä" soundiin. En fiilistele ihan 100% electriben jotenkin räikeää soundia, vaan kaipaisin ehkä enemmän hämyisyyttä. Parasta laitteessa on helppokäyttöisyys ja hauskuus. Miinusta tulee paskasta reverbistä ja efektien rajoittuneisuudesta. Sämpleriä EMX-1:ssä ei ole, vaan Electribestä on erikseen punainen ESX-1 -sämpleriversio. Jos haluaa siis tehdä tosissaan biittejä, niin jonkinlainen sämpleri on aika pakollinen hankinta kylkeen. Itse Roland SP-404sx -nimisen lelun, josta ehkä lisää myöhemmin, kun olen opetellut ja totutellut käyttämään sitä kunnolla. Vielä joku syntikka kylkeen, esim. Microkorg, niin mahdollisuudet alkaa olla rajattomat, eikä rahaa ja tilaa ole mennyt ihan mahdottomasti.

Tässä esimerkki Korgin soundeista. Nauhoitin sen sämplerin kautta ja testailin efektejä samalla, tarkoitus oli nauhoittaa uudestaan, mutta en jaksanut, joten pahoittelut napsumisista yms.