keskiviikko 29. elokuuta 2012

Sally - C-Earth (2003)

tämä on kansi
Sally olisi saattanut myydä moninkertaisen määrän levyjä ellei bändin nimi olisi Sally, vaan joku raflaavampi esim. Bong Wizard tai Dope Witch ja levyn kannessa olisi jointtia polttava vuohi. Julkaisija Rise Above Records saattaa kertoa monille kaiken oleellisen levystä, mutta muuten ei tule juuri matalaprofiilisempaa hevibändiä mieleen. Ensinnäkin bändin nimi Sally voi viitata vaikka mihin. Itselle tulee mieleen Sally Spectra. Levyn nimestä saattaa tulla mieleen seattlelainen yhtye Earth, joka on kaukainen sukulainen Sallylle. "Me soitetaan tällaista c-luokan Earthia". Kaiken huipuksi kuuntelija etäännytetään kaikista mielikuvista japaninkielisillä biisinnimillä, joita on mahdoton muistaa. "joo se on hyvä se yks Sallyn biisi Funquutoovoqy joku". Olisivat samantien julkaisseet cd-r:n ilman biisilistaa.

Imagolla ei ole mitään väliä tietenkään, vaan musiikki ratkaisee. Sääli vaan Sallyn pojille, sillä C-Earth saattaisi olla klassikko trendikkäissä sludge/stoner-piireissä. Riffit ovat muutakin kuin pelkkää sabbath-apinointia, ja kappaleet ovat kaikesta raskaudesta huolimatta tarttuvia. Välillä jäädään jumittamaan ja dronettamaan minuuteiksi, mutta pointti ei huku missään vaiheessa. Kitaran pörinäsoundi kutittelee mukavasti mielihyväkeskusta, ja laulajan ärinässä on pienehköä melodisuutta ja sanoistakin saa jotain selvää. Sallyn C-Earth on kaikin puolin miellyttävää, mutta ei ehkä maailman omaperäisintä metallimusiikkia.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti