Selailin tuossa joku aika sitten Pitchforkin listauksia parhaista levyistä ja kappaleista, ja siellä oli mainittu peräti kaksi Pavementin levyä 1990-luvun parhaiden levyjen top kympissä, ja Pavementin kappale koko 1990-luvun parhaana kappaleena. Rehellisesti sanoen, en ollut ikinä kuullut koko bändistä. Muita listattuja ysärisankareita kuten Beckiä, Radioheadia, Weezeriä jne. soitettiin aikoinaan valtavasti myös MTV:llä vielä kun MTV oli hyvä. Mutta Pavementistä ei ole mitään hajua. Löysin tämän cd:n joku aika sitten parilla eurolla kirpparilta ja ostin kokeeksi. Pavement on nyt ajankohtainen myös Astrid Swanin cover-levyn takia.
Ensimmäinen kappale Summer Babe - Winter Edition tuo mieleen jenkkisarjat ja collegeopiskelijat. Jonkun Clairen tai Roryn poikaystävä voisi soittaa tässä bändissä. Tai ehkä saman tyylisessä bändissä ja namedroppailla Pavementtia. Michael Cera voisi fanittaa Pavementtia vetäessään sitä samaa Michael Cera -roolia jossain Michael Cera -elokuvassa, ja ihastua johonkin nörttityttöön, joka myös fanittaa Pavementtia. Junossa saattaisi olla keskustelua Pavementista. Pitchfork voisi jumaloida Pavementia. Toisaalta Pitchfork jumaloi myös Lil Wayneä...
Kappaleet kuulostavat ihan jänniltä. Amatöörimäistä, nörttiä ja herkkää, ja brutaali särökitara tuo kontrastia. Laulaja laulaa lakonisesti vähän sinnepäin. Omaan korvaani bändi ei kuulosta mitenkään omaperäiseltä. Useat kappaleet, kuten pari ensimmäistä kuulostavat kivoilta, mutta eivät pääse missään vaiheessa aivan sille alueelle, joka herättäisi jotain elämyksiä ja tunteita, paitsi että laulaja alkaa ärsyttämään nopeasti. Osa kappaleista on aggressiivisempia, osa herkempiä ja osa taiteellisempia, mutta useankin kuuntelun jälkeen oikeastaan mitään ei jää mieleen. Kuulostaa lähinnä taustamusiikilta jenkkisarjoihin ja indie-elokuviin.
Vitut tästä bändistä, en ymmärrä. Arvostelut, joissa arvostelija ei selvästikään ymmärrä arvosteltavasta jutusta yhtään mitään ja jauhaa aivan asian vierestä, ovat ärsyttäviä, mutta onneksi en olekaan mikään oikea arvostelija.
Tällaisten tekstien lukeminen aina ensin hämmentää (miten kukaan musiiksista kirjoittava voi olla näin pihalla) ja sitten tulee tipautus maan pinnalle - makuasioistahan tässä on kyse lopulta. Mutta silti: on todella vaikea ymmärtää että joku populaarimusiikissa ilmeisen syvällä oleva, kuten sinä, ei näe Pavementin – tai tämän albumin – ansioita.
VastaaPoista